Ihana ihana heinäkuu

Tuli tässä mieleen omat ns. lapsuuden kesät. Oltiin mökillä viikonloput ja kun vanhemmilla oli kesälomaa. Muuten aika vietettiin ihan tavallisessa kerrostalolähiössä. Mutta ai että tykkäsin siitä kaikesta ja on vain hyviä muistoja. Ei ollut huolta huomisesta. Lähdettiin aamulla kavereiden kanssa uimaan ja tultiin sitten joskus takaisin kunhan kerittiin. 

Olin onnekas että meillä oli kesämökki ja uimassa käytiin pienen automatkan päässä järvessä. Ja ai että oli lämmintä ja ihanaa. Ja kun satoi vettä oli pelkkiä sateenkaaria ja ruohon tuoksua. Juuehkei sentään, mutta silloin ei oikein osannut ajatella muuta kuin että mitä tekisin tänään. Huomenna aamulla sitten katsotaan mitä tehtäisiin sinä päivänä. 

Aika kivaa itseasiassa että "aika kultaa muistot" eikä ollut "huolta huomisesta". Nyt joutuu oikein pähkäilemään ettei koko ajan "murehtisi jotain"... Se on ihan turhaa... mutta toisaalta ihan inhimillistä...

Mutta ei ole uimarannan voittanutta, eväillä tai ilman eväitä. Kun osaat uida, käy rannalla ja nauti. Aina se ei ole mahdollista, mutta jos on, niin kipinkapin rannalle. Jos se on hankalaa, voit kuunnella vaikka netistä luonnon ja veden ääniä, sekin on jo ihan tosi hyvä juttu! Kokeile vaikka!! Voit yllättyä siitä kuinka keho rauhoittuu luonnon äänillä!  

Tämä kuva on otettu kesäkuussa Bosnia-Hertsegovinassa, vesi oli aivan järkyttävän kylmää eikä muita uimareita ollut uskaltautunut veteen. Huomasin puolen tunnin uimisen jälkeen että apua, pitää jo jatkaa matkaa. Kylmää oli! Ihanaa! 

Just go with the flow!!